Perillä

Erinäisten vaikeuksien, muun muassa hävinneen bussin ja muutaman eksymisen jälkeen täällä ollaan. Lentokentän pitkässä käytävässä soi Sebastien Tellierin La Ritournelle, juuri oikealla hetkellä. Nukkumaan ei pysty, ranskalaiset säikyt työmiehet aloittavat viereisen seinän louhimisen aamuseitsemältä ja jatkavat tunnollisesti iltakymmeneen.

Punaviini kuitenkin auttaa lähes kaikkeen, jopa jatkuvasti suurentuvaan univelkaan, siispä kävin eilen Carrousel du Louvrella tapaamassa toisia vaihto-opiskelijoita. Kaikki paitsi yksi kohtaamani olivat Saksasta! Siinä missä muut palelivat, itse kohtasin lempeän kesätuulen. Kotimatka oli myös elämys sinänsä, valaistu Louvren palatsi, keltainen hohtava kuu, tyhjä metro ja tyhjät kadut.

Törkeästä univelasta ja pienestä viinikrapulasta huolimatta aion tänään ostaa metrokortin ja perehtyä asunto-ongelmaan. Ja tavata ensimmäisen ranskalaisen.

Loppuun kuvakooste eilisestä illasta. Kyllä, luvassa on juurikin niitä suhmuraisia ja epätarkkoja kuvia joissa kukaan ei näytä normaalilta, mutta sehän ei haittaa!

"Yes, I'm a Finn. But I'm tired, NOT depressed!

Max and Julie, both German, of course!

"I bet that if we take a picture now, we'll both look drunk." true that!