Sunnuntaina valitsin vierailukohteeksi Plade de Clichylta löytyvän Le Balin, valokuvaan ja nykytaiteeseen keskittyvän gallerian. Samalla paikalla oli 1800-luvun lopussa tanssisali, mutta harmikseni tanssisalista ei ole enää jälkiä nähtävissä. Vaikuttaa myös siltä että gallerian sunnuntaibrunssi on suurempi tapaus kuin itse näyttelytoiminta. Kahvila oli ääriään myöten täynnä trendikkäitä lounastavia "boheemeja", tai kuten paikalliset sanovat, boboja.
Gallerian jälkeen kävelin muutaman korttelin päähän Montmartren hautausmaalle. Iltapäivän viimeiset auringonsäteet, autotien alla varjoissa makaavat 1800-luvun hautakivet, tuntemattomien hautojen värikkäät kukkakimput, romahtaneet hautakivet, kenkien alla ratisevat lehdet.
| Emile Zolan vartioima kukka-aukio |
Hautausmaan portilta lähtevän pikkukadun päässä odottaa Pigalle. Lukemattomat PVC-asusteita myyvät pikkukaupat, kitchin, muovin ja
seksikaupoista valokuvia ottavien turistien neonvalobasaari. En ymmärrä miksi Pigallesta varoitellaan: lettukioskit, turistit ja bilettäjät eivät käy vaarasta vaikka kadusta supattaen puhuvat italialaisvaihtarit niin haluaisivatkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti