Väsyneenä sunnuntaina juoksimme Gare du Lyonin rautatieasemalla lippuautomaatteja rökittäen. Ostimme lippua tarvinneelle väärän tiketin mutta päädyimme kuitenkin oikeaan junaan. Lähiöiden harmaat asuinalueet ja junaraiteiden ohuet verkostot hohtivat auringossa kun junamme kiisi Pariisista etelään. Välittömästi junan nytkähtäessä liikkeelle suurkaupungin paino nousi harteilta, ihana vapaus!
Matkakohteemme oli tunnin päästä Pariisista sijaitseva Fontainebleaun linna, jossa kuvittelimme promeneeraavamme täydessä rauhassa. Emme sattuneet muistamaan että oli kuun ensimmäinen sunnuntai, jolloin kansalliset monumentit ovat ilmaisia, ja kävijöitä oli museossa varmasti enemmän kuin koko kuukaudessa yhteensä. Mutta ei se onneksi hajamielistä tallustustamme haitannut.
Siinä missä palatsin sisustusarkkitehtuuri oli taiteentutkijoiden syväanalyysin mukaan "puuduttavaa ja överiä", innostuimme valtavan puiston vesistöistä. Englantilaista puistoa emme koskaan löytäneet (etsimmekö edes?), mutta sen sijaan löytyi mahtavia promenadeja ja houkuttelevia levähdyspaikkoja. Ratsuvaljakonkin näimme. Herkkusuina olimme tietenkin varanneet mukaan kotini alakerran leipomosta asianmukaiset, joskin hiukan reissussa rähjääntyneet eväät..
Pariisin viimeinen bussiin käyvä metrolippu oli käytetty jo saapuessa, joten päädyimme sunnuntaikävelylle läpi pikkukaupungin autioiden katujen. Juna päätti jättää meidät asemalle, joten sunnuntaihidastelua jatkettiin vielä ylihintaisen kahvin parissa aseman kuppilatunnelmissa, ennen Pariisin kiireeseen palaamista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti